He Toa Matauranga
Tuatahi, me mihi atu ahau, ki a koutou e noho mai nā i runga i ō tātau marae o tēnā moka, o tēnā moka, o te motu — ki ngā kaumātua, kuia, mātua, whaea, ki ngā tamariki hoki, e rapu mai nā i te ora mō koutou, i roto o te ururua o te ao hou nei. Tēnā koutou katoa — oti rā, tātau katoa.
Na, he kōrero ēnei e pā ana ki te taonga nui o te ao hou nei — arā, ki te mātauranga o roto o ngā Whare Wānanga — te taonga e taea ai te whakawātea o te ururua nei, e kitea ai te ara tika ki te ora.
Mā te kaha o ngā tamariki ki te ako i ngā mea e akona ana i roto o ngā kura, ka taea, ka kitea.
Nā, he tamaiti tēnei nō roto o Te Arawa, ko tōna ingoa ko Rāwiri (David), he tamaiti nā Manny Thomas rāua go Marie — he tamaiti toa. I te tau ka taha ake nei, te tau tuatoru o te tamaiti nei ki te kura, ka tū ia ki te whakataetae mō te Tiwhikete Kura. Ko te Tiwhikete nei te taonga tuatahi o te Mātauranga — te peke tuatahi a ngā tamariki. Mō te rahinga o ngā tamariki Māori, e whā tau, neke atu, ka taea te Tiwhikete nei, kore noa iho rānei. Nā Rāwiri, ka whakarāpopotohia, ka whiti — ka puta i roto i ngā tau e toru.
I kitea e ngā kura māhita o te kura tuatahi te kaha o Rāwiri. Nā, ka tae ki te kura tuarua, kātahi ka tino kitea tōna kaha. Ka kohitia ngā peke e rima hai pekenga māna i te peke mō te Tiwhikete. I roto o ngā rīpoata o tēnā tau, o tēnā tau, ka kitea whānuitia tōna kaha ki aua peke, inā:—
| 1. |
Te Whika (Maths) |
| 2. |
Te Reo Pākehā (English) |
| 3. |
Te Tiokorowhi (Geography) |
| 4. |
Te Reo Wīwī (French) |
| 5. |
Te Tianara Haena (General Science) |
Ka tae ki te whakataetae mō te Tiwihikete, ka peke, kātahi ka whanga kia puta ngā whakatau a ngā kaiwhakatau, nā, ka puta:—
| 1. |
Te Whika 96, |
| 2. |
Te Reo Pākehā 86, |
| 3. |
Te Tianara Haena 76, |
| 4. |
Te Tiokorowhi 84, |
| 5. |
Te Reo Wīwī 79. |
Mehemea ka mātakitaki iho tātau i ngā “whiti” nei, ka kite tātau i te tika o ngā rīpoata a ngā kura māhita, i te tino toanga o te Rāwiri nei. Motemea, he tokoiti ngā tamariki Māori ka whiti pēnei rawa te kaha o te whiti; tokoiti rātau ka eke ki tēnei taumata teitei. He Pākehā anake ka eke ki reira.
Nā te kaha o te tamaiti nei ki te ako i ngā akoranga a ngā kura māhita, ki te kuhu i a ai, i te ao, i te pō, i pēnei ai tōna toa, i tutuki ai ngā wawata, ngā oha a ō tātau tīpuna:—
| 1. |
“Whāia ko te iti kahurangi; ki te tuohu koe, me maunga teitei”. |
| 2. |
“Iti rearea, teitei kahika, ka taea”. |
Ka mutu iho i konei ēnei pitopito kōrero ki a tātau.
Tēnā anō tātau katoa.


![Thumbnail: [No. 66 (March 1969) page 8]](/journals/teaohou/images/Mao66TeA/Mao66TeA008(t150).jpg)